Lisaa ajoa ja veteraanitapaaminen

Sunnuntaiaamuna kavimme Muchon kanssa moikkaamassa johtavaa Mwakaloa. Pian sen jalkeen lahdin viemaan Muchoa takaisin Tukuyuun linja-autoasemalle, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ollut ja hanen piti olla klo 18.00 paivystamassa. Jalleen vain muutama lahelta piti tilanne ja paasimme onnellisesti maaranpaahan ja lopulta itsekseni takaisin.

Paluumatkalla ajoin tien sivuun kraaterijarven rannalle istahtaakseni hetkeksi. Uimassa olleet viitisenkymmenta tyttoa ja poikaa jahmettyivat ja leikin mekastus taukosi ja he jaivat minua tuijottamaan kuin amerikanihmetta. Ehka tuolla rannalla ei oltu nahty ketaan nain aneemisen näköistä aiemmin. Lahes puoli tuntia meni ennenkuin tilanne normalisoitui ja lahdin jatkamaan matkaa.

Sunnuntaina Iteteen saapui todellinen veteraani Nurmijarven johtava laakari Tapio Pitkanen yhdessa psykiatri Jaana Grothin ja taman pson kanssa. Suomen Kristillinen laakariseura on organisoinut jo viiden vuoden ajalta kehitysyhteistyovaroilla psykiatrista koulutusta muutamaan yhteistyosairaalaan Tansaniassa ja seurue oli siihen liittyvalla arviointimatkalla. Pitkanen perheineen on asunut ja tyoskennellyt Itetessa v. 72-74 ja saimme kuulla noilta ajoilta monta mielenkiintoista tarinaa.