Ihmeita tapahtuu

On mahtavaa olla todistamassa niita ihmeita mita tama tiimi saa aikaan nailla resursseilla. Tahanastisella kirjoittelulla ei ole ollut tarkoitusta levittaa tappiomielialaa eika antaa sellaista kuvaa, etta tanne sairaalaan tullaan vain kuolemaan. Se ei todellakaan pida paikkaansa, vaan kun tein syyskuun tilaston niin sairaalaan oli otettu sisaan 87 potilasta, joista yhdeksan oli menehtynyt (sairaalan porteille kuolleita ei ilmeisesti tilastoida eika ehka synnytyksessa kuolleita lapsia). Heista ainakin kolme nelja oli iakkaampia potilaita eli luonnollista poistumaa niin ottaen huomioon sen missa kunnossa tanne saavutaan 4-5% kuolleisuus tuntuu varsin vahaiselta. Esimerkiksi traumatologisen hoidon lopputulokseen jaa varmaan toivomisen varaan, mutta parempi jaykan jalan kanssa kuin kokonaan ilman oletan.

Paivan haaste: Kuusivuotias poika tuotiin osastolle korkeassa kuumeessa. Haneen ei juuri saanut kontaktia ja niska oli jaykka merkkina aivokalvontulehduksesta. Hoidoksi aloitettiin iv kloramfenikoli ja benzylpenisilliini seka malarian varalta iv kiniini. Seuraavana paivana yleistila ei ollut lainkaan kohentunut ja kuume jatkoi yli 39 kuumelaakkesta huolimatta. Viikonlopun jalkeen alkoi jo ruoka maittaa kuumeen laskettua vahitellen. Viikon kuluttua saapumisesta aitinsa talutti hanta haparoivin askelin sairaalan edustalla ja paria paivaa myohemmin hanet voitiin kotiuttaa. Käsittämätöntä!