Mikä oli mukavaa?

Tässä nyt vähän sekoittuu Itete ja muu Tansania eli sillä varauksella. Koska itse olen eläinfriikki niin kyllä safari- ja luontokokemukset olivat ylitse muiden. Itetessä ei villiä elämää kyllä nähnyt päivittäin moikkaavia paviaaneja lukuunottamatta, mutta meikäläinen elää paljon sillä kun aamulla maisema ja avaruus yltää yli 30 km päähän. Klo 6 jälkeen auringon noustessa alkaa kuulua 100-200 m alempaa laakson kylästä elämisen ääniä, vasemmalla piirtyvät 2500 km nousevat vuoret ja horisontissa Njassa- eli Malawijärvi. Laaksosta nousee kuusi seitsemän tulivuorikraateria ja aamun ensimmäiset linnut lentävät alapuolellani. Illalla asunnolle tultaessa näkyy kirkas tähtitaivas ja sammakot kurnuttavat ja sirkat ja kaskaat soittavat alhaalta laaksosta. Kyllä niillä muistikuvilla yhden syksyn yli elää.

Ilmasto on Iteten seudulla mitä mainioin. Harvoin erityisen kuuma, mutta sadekaudella kosteus tehnee jaksamisen raskaaksi. Vaatetuksella on helppo suojautua liialta auringolta eikä työpäivän jälkeen aurinko enää paista kovin kuumasti. Toisaalta jos yhtään yrittää kiiruhtaa niin hiki on kyllä heti pinnassa. Viisainta on siis opetella kävelemään paikallisten tahtiin.

Minä pidin tansanialaisista, erityisesti nyakushyoista. He ovat ihmisinä hyväntuulisia ja välittömiä, helposti tutustuttavia ja kiireettömiä. Ei kuudessa viikossa ehkä mitään lopun elämän ystävyyksiä rakenneta, mutta tuntui että sellaisinkin persoonoihin törmäsi, joiden kanssa tuntui, että voisi jutella mistä vaan. Mistään ei niuhoteta vaan rauhallisella asenteella mietitään mitä voisi tehdä seuraavaksi. Jos jotain ei ehdi tänään niin katsotaan ehtiikö huomenna. Hyvin harvoin siellä potilaidenkaan kanssa ongelmia tuli suoranaisesti ajan puutteen vuoksi, muu materiaalinen pula oli selkeästi kriittisempää mitä hoidon onnistumiseen tulee.

Vaikka työ sairaalassa ei varsinaisesti ollut mukavaa, niin oli se hyvin opettavaista ja palkitsevaa. Siellä tarjoutuu paljon tilanteita sellaisen oppimiseen, mihin Suomessa ei lääkärin työssä törmää. Myös oma luovuus saa siellä aktivoitua ihan eri lailla niin että potilaalle voidaan järjestää se apu mikä suinkin on saatavilla.